Viisivuotiaiden esiopetus eli viskari – mitä ja miksi?

Esiopetuksesta puhutaan arkikielessä esikouluna ja eskarina. Moni päiväkoti-ikäisen lapsen vanhempi törmää kenties itselleen vieraampaan termiin “viskari”, joka tarkoittaa viisivuotiaille kohdennettuja oppimistuokioita.

Viskaritoiminta on muokkautunut käytännön kautta, eikä sitä ole virallisesti säädelty, mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa muuttua. Vuoden 2021 alusta Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää kolme vuotta kestävän kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta eri puolilla Suomea. Kysyimme viskarin sisällöstä, tavoitteista ja merkityksestä Pilkkeen Itä-Suomen aluejohtaja Tiina Haapaselta.

Miksi viisivuotiaille on omaa, erillistä esiopetusta?

Olen varhaiskasvatusurallani havainnut, että viisivuotiailla on jo kova tiedonjano ja kiinnostus oppimiseen. Päiväkotien arjessa viskarituokioissa hyödynnetään tätä ja tarjotaan kehitysherkkyyteen ja ikään sopivia tehtäviä. Siellä voidaan harjoitella hienomotorisia taitoja, kuten kynän käyttöä tai saksilla leikkaamista sekä opetellaan kirjoittamaan oma nimi.

Tunnetaitojen merkitys on myös korostunut viime aikoina, ja nekin ovat viskaritoiminnassa tärkeitä. Lapsi kehittyy niin vauhdilla, että viisi- ja kuusivuotiailla herkkyydet ja valmiudet voivat kohdistua erilaisiin taitoihin – siksikin viskaritoiminnan järjestäminen on muotoutunut jo vuosikymmenten ajan luontevaksi osaksi varhaiskasvatustoimintaa.

Viskaritoiminta hyödyntää lapsen yksilöllisiä herkkyyskausia

Paljon kysytään, mitä etua lapselle on viskarista. Viskarin tärkein merkitys on mielestäni lapsen kehityksen herkkyyskausien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen. Esimerkiksi pedagogi Maria Montessorin mukaan merkittävimpiä näistä on kielellinen herkkyyskausi, jolloin kielen oppiminen on lapselle tietoista ja tuottaa suurta iloa ja nautintoa. Montessorin mukaan esimerkiksi neljävuotiaalla voi olla herkkyyskausi lukemaan oppimiselle.

Viskari luo osaltaan pohjaa sille, että lapsi tulee herkemmin tietoiseksi omista taidoistaan ja kyvyistään. Toisaalta viskarin yhteydessä voidaan tunnistaa lapsen mahdollisia oppimisen haasteita ja päästä työstämään niitä jo hyvissä ajoin ennen perusopetuksen alkamista.

Viskari luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle

Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa leikki on edelleen tärkein työkalumme ja oppimismenetelmämme. Meillä tärkeisiin tavoitteisiin päästään ilon ja leikin kautta.

Vaikka viskarista tulisi virallisesti pysyvä osa esiopetusta, se ei kuitenkaan vie meitä kohti muualta maailmasta tuttua, anglosaksista opetussuunnitelmamallia, jossa meidän näkökulmastamme lapset aloittavat koulumaisen opiskelun kovin nuorina. Meillä Suomessa toteutetaan niin kutsuttua EduCare-mallia, jossa hoiva, hoito ja opetus muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden.

Suomi tunnetaan hyvistä kansainvälisistäkin oppimistuloksistaan. Varhaisiin vuosiin panostamalla voisimme kuitenkin jatkossa olla entistä vahvempia yhä useammissa aineissa. Matemaattista ajattelua voitaisiin hyvin tukea leikkien, pelien ja tarinoiden kautta jo varhaisessa vaiheessa. Tässäkin meillä varhaiskasvattajilla on paljon annettavaa ilon kautta oppimiseen.

Perusopetuksen puolella on tehty jo paljon loistavaa kehittämistyötä yksilöllisistä ja joustavista oppimispoluista vuosiluokkiin sitomattomaan esi- ja alkuopetukseen aina esikoulusta toiselle luokalle. Tähän oppimisen malliin kaksivuotinen esiopetus sulautuu luontevasti. Kun elinikäisen oppimisen polku alkaa pehmeästi ja on aikaa yksilölliselle kypsymiselle ja herkkyyskausille, luodaan sellaista pääomaa, joka kantaa pitkälle.