Artikkelit

Turkulaista Pilke päiväkoti Sinikelloa voi liioittelematta kutsua musiikkipainotteisen varhaiskasvatuksen pioneeriksi Suomessa. Pilke-päiväkoti siitä tuli vuonna 2015.

kuva: Maiju Oksanen ja Sinikellon maskotti Pianissimo-pöllö

Talossa jatketaan vuosikymmenien perinteitä nykyaikaisella osaamisella. Päiväkodin johtajalle, Maiju Oksaselle, Sinikello on tuttu työpaikka jo vuodesta 1999 alkaen. Hän tuntee myös talon tarinan.

– Sinikellon perusti kaksi sairaanhoitajaa vuonna 1963. Alussa se ei ollut virallisesti musiikkipäiväkoti, vaikka musiikki olikin vahva elementti Sinikellossa. Tuolloin varhaiskasvatusta ohjasi Suomessa lähinnä se periaate, että vanhempien pitää päästä töihin. Nykyaikainen, lapsilähtöinen lähestymistapa tuli mukaan ajan myötä.

– 1980-luvulla Sinikellon omistajaksi tuli lastentarhanopettaja Pirkko Taimen, joka varsinaisesti aloitti musiikkipainotteisuuden. Omistajia on ollut muitakin, mutta monet tavoitteelliseen musiikkikasvatukseen liittyvät asiat ovat kulkeneet mukana sieltä 1980-luvulta asti.

 

Musiikkipainotteisuus ennen ja nyt

 

Alkuvuosina musiikkipainotteinen päiväkoti mahdollisti yhä useammille perheille musiikkiharrastuksen ammattilaisten ohjauksessa. Sinikellossa tarjottiin monenlaista soitinvalmennusta, jopa viulutunteja, tanssitunteja ja esiopetusta, mikä siihen aikaan ei vielä ollut lakisääteistä Suomessa.

 

Pilke-päiväkoti Sinikello jatkaa tuttuja perinteitä. Maijun mukaan tämän päivän Sinikellossa näkyy kuitenkin entistä kokonaisvaltaisemmin se, että musiikki kuuluu kaikille.

 

– Nykyään meillä voi valita esiopetuksessa soittimeksi ukulelen, nokkahuilun tai kanteleen. Myös erillisiä pianotunteja on tarjolla niistä kiinnostuneille. Muskaritoiminta ja tanssiminen kuuluu nykyään varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja ne mahdollistetaan kaikille lapsille.

 

– Monella varhaiskasvattajallamme on koulutuksen lisäksi vahva oma musiikkitausta, josta he voivat ammentaa osaamistaan lapsille. Minä itse en soita yhtään mitään, ja aluksi mietinkin, että voinko ottaa musiikkipäiväkotia johdettavakseni. Musiikkikasvatuksen parissa vietetyt vuodet ovat kuitenkin kirkastaneet sen, mitä haluamme tuoda entistä vahvemmin päiväkodin arjessa esiin: musiikki voi olla osa elämää monin eri tavoin. Joku haluaa itse tuottaa musiikkia, toinen taas nauttii musiikin kuuntelusta tai käsittelee tunteita sen kautta.

 

Perinteikäs yksityinen muuttuu ja elää ajassa

 

Lähivuosina 60 vuotta täyttävä Sinikello on Turun vanhin yksityinen päiväkoti, koko Suomen mittakaavassakin vanhimmasta päästä. Se on ehtinyt kuulua monen lapsisukupolven elämään. Maiju kertookin välillä tapaavansa aikuisia, jotka muistelevat Sinikellon oppeja, mutta myös sen värikkäitä ja huolella harjoiteltuja juhlaesityksiä.

 

– Juhlat olivat meillä aiemmin spektaakkeleita, joita harjoiteltiin kuukausikaupalla, rakennettiin aikuisten toimesta lavasteita ja ommeltiin pukuja. Nyt ne on tuotu tähän päivään ja niissä näkyy lasten sekä vanhempien osallisuus. Lopputulos ei ole ehkä yhtä näyttävä, mutta valmistelussa on yhteinen tekemisen ilo!

 

– Itse viihdyn työelämässä yksityisen varhaiskasvatuksen parissa, koska koen, että pienessä ja mutkattomassa organisaatiossa on voi omalla työpanoksellaan entistä paremmin vaikuttaa kokonaisuuteen.

 

– Mielikuva yksityisestä varhaiskasvatuksesta on omasta mielestäni selvästi yhdenvertaistunut ajan myötä. Emme ole ”paremman väen vaihtoehto”, vaan täydennämme kuntien tarjontaa, tarjoamme korkeaa laatua ja ammattitaitoa. Pilkkeellä hyvään päivään kuuluu olennaisesti laadukas vuorovaikutus lapsen kanssa.

 

Päiväkoti Sinikello hyödyntää musiikkia oppimisen välineenä

 

Maiju kokee, että Pilkkeen aikana Sinikellon perinteikäs musiikkikasvatus on terävöitynyt entisestään, pilkeläisiä ohjaavan yhteisten pedagogisten linjojen myötä.

 

– Yhdessä mietimme, miten musiikki, tai mikä tahansa painotuksistamme näkyy meillä konkreettisesti. Musiikkikasvatus on osa jokaista, arkista päiväkotipäivää.

 

– Nykyään tärkeintä on varhaiskasvattajien kiinnostus ja halu käyttää musiikkia varhaiskasvatuksessa, uskallus ja rohkeus käyttää sitä, antaa lapsille malli ja esimerkki siitä, että miten musiikki on osa elämää. Musiikki on antoisa väline mihin tahansa oppimiseen: sosiaalisia taitoja oppii yhteismusisoinnissa, motorisia taitoja soittimia käsitellessä, rytmi ja loruttelu kehittävät myös kielellisiä taitoja.

 

– Kun meille tulee uusia lapsia, niin vanhemmat usein mainitsevat, että ”lapsemme tykkää niin musiikista”. Haluammekin rohkaista lasta löytämään omia tapojaan tykätä musiikista ja antaa hyvän alun hänen musiikkisuhteelleen. En vielä ole sellaista lasta tavannut, joka ei musiikin rytmistä nauttisi, päiväkoti Sinikellon johtaja Maiju Oksanen tuumaa.