Blogit

Miten lapseni löytää leikkikavereita päiväkodissa? Miten lasten vuorovaikutustaitoja tuetaan varhaiskasvatuksessa?

Syksyllä moni lapsi aloittaa päiväkodissa ensimmäistä kertaa – tai siirtyy uuteen ryhmään, esimerkiksi pienten ryhmästä isojen joukkoon. Vanhempia saattaa mietityttää, miten oma lapsi tutustuu uusiin kavereihin. Löytääkö ja saako lapsi varmasti uusia ystäviä leikkeihin?

Kysyimme Pilke tiedepäiväkoti Oivalluksen varajohtaja Sirpa Sarénilta, miten kaveruudet päiväkodissa syntyvät. Millaisin pedagogisin keinoin lasten vuorovaikutusta, leikkitaitoja ja ystävyyksiä tuetaan päiväkodin arjessa?

”Lapset tutustuvat toisiinsa luontevasti leikin kautta. Päiväkodin aikuinen on mukana tukena ja ohjaamassa, kannustaen ja sanoittaen.”

Yksinleikistä rinnakkaisleikkiin – leikkitaitojen mukana kehittyvät vuorovaikutustaidot

Lasten tutustuminen toisiinsa tapahtuu päiväkodissakin luontevasti leikin kautta. Pienellä lapsella leikkitaidot ovat erilaisia kuin vähän varttuneemmilla lapsilla, ja päiväkodissa niitä harjoitellaan ammattilaisten tuella ikätasoisesti. Kun syksyllä aloitetaan uusi kausi, panostamme huolella lasten ryhmäytymiseen.

Taaperoiässä leikki on usein rinnakkaisleikkiä: lapsi leikkii tyypillisesti omia leikkejään vierekkäin kaverin kanssa. Päiväkodin aikuinen on mukana tukena ja ohjaamassa. Ojennetaan lelu kaverille, sanotaan kiitos ja ole hyvä. Katsotaan, mihin suuntaan lapsi osoittaa, reagoidaan heidän näyttämiinsä asioihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Aikuinen myös ohjaa pienimpien lasten vuorovaikutustilanteita: jos kaverilla on menossa kivan näköinen leikki, kehotamme vaikkapa kysymään, pääsisikö mukaan. Autamme lapset yhteisleikin pariin.

Pikkuhiljaa mukaan alkaa tulla parileikkejä. Iän mukana leikkikaverien määrä lisääntyy ja leikin luonne ja sisältö muuttuvat. Iän karttuessa leikki ulottuu laajemmille alueille, syntyy juonellisia leikkejä ja roolileikkejä ja leikkiin tulee enemmän sääntöjä mukaan. Lastenohjelmien, erilaisten videoiden ja pelien hahmot ja juonenkäänteet näkyvät vähän vanhempien lasten ryhmäleikeissä.

Toiset lapset kiinnostavat lasta ihan pienestä lähtien: pieni lapsi havainnoi muita, ja sitä kautta oppii ja tekee mukana. Päiväkodin vuorovaikutustilanteissa mallintaminen muilta tapahtuu helposti ja luontevasti, leikin lomassa.

” Päiväkodissa aikuiset luovat ilmapiirin, jossa on turvallista olla muiden kanssa, ja lapselle syntyy luottamus uuteen päiväkotiin ja ympäröiviin ihmisiin.”

Aikuinen auttaa luomalla turvallisen ilmapiirin

Varhaiskasvatuksen ammattilaisemme käyttävät arjessa erilaisia pedagogisia keinoja lasten toisiinsa tutustumisen ja vuorovaikutustaitojen edistämiseksi, kuten esimerkiksi vuorovaikutustilanteiden ohjaamista ja sanoittamista, kannustamista ja positiivisesti huomioimista sosiaalisissa tilanteissa tai hauskojen ja mukaansa tempaavien yhteis- ja vuorovaikutusleikkien ohjaamista.

Tärkeintä on luoda aikuisten toimesta päiväkotiin hyvä ilmapiiri, jossa on turvallista olla muiden kanssa, ja lapselle syntyy luottamus uuteen päiväkotiin ja ympäröiviin ihmisiin. Vuorovaikutussuhteet ja tunteet ryhmässä syntyvät ja syventyvät, kun ilmapiiri on sellainen, että lapsi uskaltaa näyttää tunteita ja kiintyä ihmisiin.

Aikuisten tehtävänä on antaa aikaa leikille ja ohjata, olla apuna ja tukena, mutta toisaalta myös luoda kiireettömiä ja hyviä tilanteita, joissa on yhteiselle leikille otollisia hetkiä. Varhaiskasvatuksen ammattilainen tarkastelee arjen tilanteita herkällä silmällä ja korvalla. Välillä sanonkin huumorilla, että joskus tärkein apuväline on se kuudes aisti!

Uusi ryhmä tai uusia lapsia päiväkotiryhmässä – Tutustuminen alkaa ohjatuilla yhteisleikeillä

Kun päiväkodissa on uuden kauden alkaessa kokonaan uusi ryhmä tai mukana on lapsia, jotka eivät kaikki tunne toisiaan, aikuiset auttavat tutustumista ja ryhmän muodostumista. Leikitään yhteisleikkejä, joihin kuuluu vuorovaikutusta ja vuorollaan tekemistä.

Leikit rentouttavat tunnelmaa, ja samalla aikuinen pystyy havainnoimaan sitä, kenen kanssa kukakin leikkii ja jääkö joku mahdollisesti vähän syrjemmälle. Silloin voimme rohkaista muita ja vaikkapa sanoa, että ”Hei, haluaisiko tämä meidän uusi kaverimme tulla leikkiin, häntä taitaa vähän jännittää, käydäänkö kysymässä häntä mukaan?” Rakennamme yhdessä avointa ilmapiiriä, jossa lapsetkin osaavat alkaa havainnoida toisia ja heidän tarpeitaan.

Jos yksittäinen lapsi tarvitsee tukea ja rohkaisua, hän saa sitä meiltä aikuisilta. Ryhmän muodostuminen on yhteisöllinen prosessi, ja on tärkeää tukea myös koko ryhmää – ainahan ryhmän dynamiikka muuttuu uusien lasten tullessa mukaan. Juttelemmekin koko ryhmän kanssa, että nyt kun meillä on uusi lapsi tai lapsia porukassa, niin mitähän voisimme nyt yhdessä tehdä, että heillä olisi hyvä olla meidän kanssamme? Uuden lapsen tutustuminen muihin on oikeastaan koko päiväkotiryhmän vastuulla, ja sitä myöten henkilökunnan vastuulla. Vuorovaikutustaitojen opetteluun kuuluu, että opetellaan ottamaan toinen hyvin vastaan, näytetään paikkoja ja otetaan mukaan leikkeihin. Tähän rohkaisemme ryhmän kaikkia lapsia.

”Leikki- ja kaverihaasteissa päiväkodin aikuinen auttaa avaamaan tilanteita ja tunteita – samalla opitaan sanoittamaan lasten omia tunnetiloja.”

Haasteita leikkikaveruuksien syntymisessä – ja keinoja niiden purkamiseen

Lapsilla voi olla ennakkoluuloja, ihan kuin meillä aikuisillakin. Voidaan jostain syystä ajatella, että toinen lapsi on tietynlainen, tai vaikkapa tulkita tilanteita väärin. Lapset voivat ilmaista itseään niin eri tavoin, että toinen lapsi voi käsittää esimerkiksi pienen riehakkuuden ilkeilyksi, vaikkei toinen tarkoittanut pahaa.

Aikuiset toimivat näissä tilanteissa sanoittajana tai tulkkina, ja käymme yhdessä asioita läpi. Jutellaan esimerkiksi, että ei kaveri tarkoittanut satuttaa sinua, vaan hän vain porhalsi tästä kiireellä ja osui sinuun vahingossa. Lapsille voi tulla väärinymmärryksiä ja sitten yhdessä peruutetaan ja keskustellaan – mitä tässä oikeasti tapahtuikaan? Avataan tilanteita ja tunteita – samalla opitaan sanoittamaan omia tunnetiloja.

Meitä ihmisiä on niin erilaisia, että tietysti myös lapsen persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat kaverisuhteiden muodostumiseen. Toiset ovat pienestä pitäen hyvin ulospäin suuntautuneita, toisia vähän ujostuttaa ja lämmetään ehkä hitaammin. Tässäkin vaaditaan varhaiskasvatuksen ammattilaiselta herkkyyttä, että kukin lapsi voi ryhmässä edetä omassa rytmissään ja häntä tuetaan lempeästi, pienin askelin kaveriseuraan, etenkin jos lapsi on vaikka temperamentiltaan vetäytyvämpi.

Kaveritaidot kehittyvät jokaisella eri lailla ja omalla tyylillä – joku nimeää koko ryhmän ystävikseen, toiselle riittää yksi sydänystävä. Välillä lapsi voi haluta touhuta yksinäänkin. Sekin on sallittavaa ja lapselle mielekästä. Tarjoamme vaikka sellaisia mahdollisuuksia, että jossakin pöydässä voi vaikka koota palapeliä omassa rauhassa. Usein käy niin, että kohta siihen tulee joku toinenkin, ja sitten leikitäänkin jo rinnakkain.

Miten tukea lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä kotona?

Lasta kannattaa kuunnella ja jututtaa siitä, millaista päiväkodissa on. Positiivinen kannustaminen ja ohjaaminen, sanoittamisessa auttaminen kotonakin vie myös lasta eteenpäin. Päiväkodin alkupäivinä hieman hitaammin lämpenevä lapsi saattaa vaikkapa kertoa, ettei ole saanut yhtään kaveria, ja mitään kivaa ei tehty. Silloin kannattaa kysellä ja jutella päivän tapahtumia läpi: mitä teitte siellä ja keitä siinä oli mukana – saattaa käydä ilmi, että kavereita oli sittenkin mukana. Voi kannustaa lempeästi, että ”käypä rohkeasti huomennakin kysymässä sitä kaveria mukaan leikkiin”.

Jos kuitenkin lapsen tilanne päiväkodissa alkaa mietityttää, niin kannattaa ihan suoraan kysyä asiasta päiväkodin joltakulta aikuiselta. Joskus, kun mielipide muodostuu vain sen mukaan, mitä lapsi on oman kokemuksensa pohjalta ja omien taitojensa mukaan osannut ilmaista, ammattilaisen taustanäkemys tapahtuneesta voi valaista ja muuttaa käsitystä. Kannattaa rohkeasti tulla juttelemaan meidän kanssamme, jos jokin askarruttaa! Yhdessä sitten selvittelemme mahdollisia väärinymmärryksiä ja etsimme ratkaisuja pulmille.

Kiteyttäisin vielä niin, että meillä Pilkkeellä varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät kaikkensa tarjotakseen turvallisen ja mukavan päiväkotiympäristön, jossa vuorovaikutusta toisten lasten kanssa pääsee muodostumaan luontevasti eri ikävaiheissa. Me päiväkodin aikuiset olemme myös vuorovaikutuksen ammattilaisia – kasvattaminenhan on oikeastaan vuorovaikutuksen opetteluun rohkaisemista. Yhteisöllinen oppiminen ja erilaisuuden arvostaminen näkyy Pilkkeellä arjessa joka päivä – arvostetaan kaikkia sellaisena kuin olemme ja opetellaan olemaan toistemme kanssa. Tämä oppiminen alkaa varhaisessa iässä ja jatkuu läpi elämän.

Sirpa Saren Pilke Oivallus

Blog author

Sirpa Sarén, päiväkodin varajohtaja, Pilke tiedepäiväkoti Oivallus

Ota yhteyttä:
puh. 040 905 3679,
e-mail varajohtaja.oivallus@pilkepaivakodit.fi

”Kaikissa meissä on jotakin spesiaalia. Arjessa tapahtuvat oivallukset omista taidoista ja kehittymisestä, itsensä ylittäminen ja uuden oppiminen ovat hienoja ja tärkeitä asioita, joita on hyvä osata huomioida itsessä ja muissa ihmisissä. Siksi pohdimme ja harjoittelemme näitä paljon lasten kanssa – kehuen, kannustaen, innostaen ja arvostaen.

Oma intohimoni on varhaiskasvatustyön kehittäminen, kouluttaminen, tutkiva oppiminen ja positiivinen pedagogiikka. Pilkkeellä voin vapaasti toteuttaa ja ilmaista itseäni ja käyttää hyväkseni omia vahvuuksiani.”

Sirpa Sarén työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana Pilke tiedepäiväkoti Oivalluksessa Vantaalla. Sarén toimii myös päiväkodin varajohtajana ja Pilkkeen sisäisenä varhaiskasvatuksen mentorina ja tiedekouluttajana kollegoilleen.

Kysy Pilkkeeltä – Asiantuntijamme vastaa!

Tällä palstalla Pilkkeen hyvän päivän tekijät vastaavat ajankohtaisiin varhaiskasvatukseen ja lastenhoitoon liittyviin kysymyksiin ja puheenaiheisiin. Mitä sinä haluat kysyä? Täytä lomake ja lähetä kysymyksesi meille!