Blogit

Varkaudessa sijaitsevan Pilke-päiväkoti Nappulan toimintaa kehitettiin luonto- ja ympäristöpainotteiseksi.  Päiväkodin johtaja Anne Karvonen kehitti Savonia ammattikorkeakoulun YAMK opinnäytetyössään luonto- ja ympäristökasvatuksen pedagogisen toimintasuunnitelman, jonka laadintaprosessiin osallistui koko päiväkodin henkilöstö elokuun 2019-maaliskuun 2020 välisenä aikana.

Suunnitelman laadinnassa hyödynnettiin varhaiskasvatuslakiin (2018/540) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018) pohjautuvaa Parrilan (2016) pedagogisen johtamisen prosessia. Prosessin mukaisesti toimintasuunnitelman laadinta aloitettiin kirkastamalla yhteinen työn perustehtävä ja visio sekä konkretisoimalla visio arkityötä ohjaaviksi periaatteiksi ja tavoitteiksi. Tämän jälkeen suoritettiin pedagogisen toiminnan arviointia ja arvioitiin toimintasuunnitelman laadintaprosessia ja luonto- ja ympäristökasvatuksen kehittämisen vaikutuksia päiväkodin toimintaan haastattelemalla päiväkodin henkilöstöä. Prosessin viimeisessä vaiheessa laadittiin suunnitelma, kuinka oppimis- ja kehittämisprosessia ylläpidetään jatkossa.

Luonto- ja ympäristöpainotteisuuden kehittäminen käytännön toiminnassa tapahtui samanaikaisesti suunnitelman laadinnan kanssa. Henkilöstö kehitti ja otti käyttöön uusia luonto- ja ympäristökasvatuksen toimintatapoja lapsiryhmien toiminnassa.

Vaikutukset toimintaan

Päiväkodin henkilöstön mukaan kehittämisprosessilla oli vaikutuksia ryhmien pedagogiseen toimintaan sekä henkilöstön ajatteluun. He kokivat, että luonto- ja ympäristöpainotteisen varhaiskasvatuksen perustehtävä ja tavoitteet kirkastuivat ja konkretisoituivat prosessin aikana.  Myös lapsen oikeuden näkökulma sekä pedagogisen perustelun painottumisen merkitys työssä tehtävien valintojen perustana vahvistui henkilöstön ajattelussa. Prosessi lisäsi myös oman työn reflektointia, jolla on keskeinen merkitys varhaiskasvatustoiminnan laadun kehittymisessä.

Henkilöstö arvioi, että ympäristö- sekä kestävän kehityksen kasvatuksen menetelmät ja sisällöt olivat lisääntyneet lapsiryhmien pedagogisessa toiminnassa. Painotteisuuden kehittämisen myötä etenkin retkeily ja ulkoilu lasten kanssa lisääntyi. Myös pedagogisia toimintahetkiä oli alettu toteuttaa lasten kanssa enemmän ulkona luonnossa. Tämän lisäksi luonto- ja ympäristökasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä on lisätty lasten kanssa toteutuviin päivittäisiin rutiineihin.

Kokemukset painotteisuuden kehittämisestä osoittivat turhaksi kehittämistyön alussa esiintyneen huolen painotteisuuden rajoittavuudesta ja sen tuottamasta mahdollisesta lisätyöstä.  Henkilöstön mielikuvien muutosta ilmentää myös se, että he kertoivat pohtivansa arkityön rutiineita ja hankintoja entistä enemmän kestävän kehityksen näkökulmasta. Henkilöstö näki, että uusi luonto- ja ympäristökasvatuksen pedagoginen toimintasuunnitelma tulee helpottamaan myös uuden työntekijän perehdytystä, koska siinä on kootusti kuvattu päiväkodin keskeiset pedagogiset käytännöt ja vastuut.

Suunnitelma toimii arjen työvälineenä

Laadittu suunnitelma on yksikkötason varhaiskasvatussuunnitelma. Siinä konkretisoituvat Pilke päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet sekä se, miten luonto- ja ympäristöpainotteisuutta toteutetaan päiväkoti Nappulan lapsiryhmien toiminnassa. Suunnitelmaa hyödynnetään lapsiryhmien pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä luonto- ja ympäristöpainotteisuuden edelleen kehittämisessä päiväkodin toiminnassa.

Luonto- ja ympäristökasvatussuunnitelman tarkoituksena on olla henkilöstön arjen työtä ja sen kehittämistä ohjaava helppokäyttöinen työväline. Suunnitelmaan on kuvattu tiivistetysti päiväkodin pedagogisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet, pedagogisen johtamisen rakenteet, yrityksen varhaiskasvatussuunnitelmatyön sekä toiminnan arvioinnin prosessit sekä niihin liittyvät vastuut. Suunnitelmassa liitteinä ovat myös keskeiset toimintaan liittyvät asiakirjat ja toiminnan arvioinnin lomakkeet. Tavoitteena on, että suunnitelma hahmottaa päiväkodin pedagogisen toiminnan ja johtamisen kokonaisuuden ja tätä kautta tukee suunnitelman käyttöä arjen työvälineenä.

Pedagogiikka edellyttää jatkuvaa kehittämistä

Varhaiskasvatuksessa tapahtuneet sisällölliset ja rakenteelliset muutokset ovat luoneet viime vuosina kehittämistarpeita varhaiskasvatuksen johtajuudelle ja henkilöstön osaamiselle. Uudessa varhaiskasvatuslaissa (2018/540) varhaiskasvatus korostuu lapsen oikeutena. Varhaiskasvatus, etenkin päiväkodit, ovat muotoutuneet osaksi suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, joka näkyy pedagogiikan painottumisena varhaiskasvatustyön kokonaisuudessa ja toiminnan tavoitteissa.

Pedagogiikan painottuminen edellyttää pedagogiikan ja henkilöstön pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua sekä johtamisen pedagogisen laadun kehittämistä. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja uuden varhaiskasvatuslain sisäistyminen työn suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen perustaksi edellyttää toimivia pedagogisen johtamisen rakenteita sekä johtamisvastuiden määrittelyä varhaiskasvatusyksiköissä sekä johtamisen eri tasoilla, jotta vastuu toiminnan laadun kehittämisestä jakautuu tarkoituksenmukaisesti.

Yhteinen kehittäminen jatkuu

Luonto- ja ympäristökasvatussuunnitelman laadinta osoitti, että työyhteisössä tarvitaan foorumi pedagogiselle keskustelulle. Keskustelu on edellytys yhteisten näkemysten muodostamiselle ja tukee henkilöstön sitoutumista sovittuihin periaatteisiin. Prosessin aikana kerrattiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältöä ja varhaiskasvatustyön muutosta, joka tuki perustehtävän konkretisointia ja arjen työn tavoitteiden asettamista. Pedagogisen toiminnan arviointi ja toimintakulttuurin reflektointi auttoi tunnistamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä työtä ohjaavia perusolettamuksia. Prosessin aikana tarkasteltiin myös päiväkodin pedagogisen johtamisen käytäntöjä.  Tämän tuloksena päädyttiin käynnistämään pedatiimi, jonka tarkoituksena on keskittyä jatkossa päiväkodin pedagogisen toiminnan ja johtamisen kehittämiseen.

Laadittua luonto- ja ympäristökasvatussuunnitelmaa hyödynnetään päiväkodin henkilöstön pedagogisen toiminnan suunnittelua, toteutusta, arviointia sekä työn kehittämistä ohjaavana työvälineenä. Näin ollen suunnitelma on myös keskeinen pedagogisen johtamisen työväline.

 

Kirjoittanut:
Pilke-päiväkoti Nappulan johtaja
Anne Karvonen, Varkaus