Miten lasten aivot kehittyvät

PsL Nina Uusitalo

Blogi: Miten lasten aivot kehittyvät

Asiantuntijana neuropsykologi PsL Nina Uusitalo, joka on työskennellyt yli 10 vuotta mm. lasten ja nuorten neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja tutkimuksessa.

 

K: Miten lasten aivot kehittyvät?

V: Lasten aivot kehittyvät kokemusten kautta, sen mukaan, miten lasta hoidetaan, millaisia virikkeitä hän saa ja millaisessa ympäristössä hän on. Niin hyvät kuin huonotkin asiat ”tarttuvat” lapsen aivoihin. Aikuiset ovat avainasemassa lasten aivojen kehityksessä.

Lapsen ensimmäinen ikävuosi on tärkein aivojen kehityksessä, jolloin on herkkyyskausi monelle uudelle asialle esimerkiksi motorisille taidoille sekä kielen että tunne-elämän kehitykselle. Pikkulapsiaika kokonaisuudessaan on tärkeä lasten aivojen kehitykselle.

Lapset oppivat uutta ja aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutus onkin äärimmäisen tärkeää. On hyvä ottaa lapsi mukaan pienestä pitäen arjen askareisiin esimerkiksi pyykin ripustukseen sekä viettää hänen kanssaan aikaa keskustellen, kuunnellen ja ihmetellen. Lapsen aivojen kehitystä tukee, kun lapsen kanssa ollaan, tehdään asioita ja näytetään hyvää mallia.

 

K: Millainen merkitys on unella ja ravinnolla?

V: Uni ja ravinto ovat kaikkein tärkeimmät asiat aivojen kehityksessä. Ilman niitä aivot eivät toimi. Unen tarve on yksilöllistä, mutta vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapset saisivat riittävästi unta ja että he saisivat nukkua niin paljon kuin unta tarvitsevat ilman herätystä. Unen aikana aivoissa syntyy yhteyksiä ja aivot ikään kuin latautuvat. Nukkuessa päivän aikana opitut asiat vahvistuvat eli opittu painuu mieleen.

Myös perusterveellinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeä. Pitää myös muistaa syödä säännöllisesti. Usein pienet lapset eivät tunnista nälkää, joten vanhempien tulee huolehtia ruoka-ajoista. Säännöllinen ja monipuolinen ravinto auttaa myös sietämään paremmin päivän kuormitustekijöitä. Jos aivot eivät saa energiaa, ne eivät jaksa toimia. Se vaikuttaa heti käyttäytymiseen ja mielialaan.

 

K: Miten liikunta vaikuttaa aivoihin?

 V: Liikunta on hyväksi aivoille eikä ihmistä ole rakennettu olemaan paikoillaan. Liikkuessaan ihmisen verenkierto lisääntyy ja aivot saavat enemmän verta ja happea, jotka taas kuljettavat aivojen tärkeitä rakennusaineita. Liikunnan on todettu auttavan stressiin aikuisilla ja liikkuminen laskee myös lasten stressihormonitasoa.

Liikkuessaan lapsen oman kehon hahmotus kehittyy ja liikunnan aikana käytetään monia aivojen osia samanaikaisesti ja uusia yhteyksiä syntyy. Esimerkiksi hippaleikissä pitää keskittyä, havainnoida ympäristöä sekä liikkua ketterästi. Myös kielellinen puoli on mukana, kun kerrataan sääntöjä.

 

K: Millainen merkitys on leikillä?

V: Leikin merkitys on suuri. Leikkiminen on mahdollista, kun lapsella on rauhallinen ja turvallinen olo. Leikkiessä hän harjoittelee monia taitoja yhdistellen asioita esimerkiksi motoriikkaa, kieltä ja muiden kanssa olemista. Leikki edistää myös luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, joita tarvitaan entistä enemmän nykyajan työelämässä, jossa suorittava työ on vähenemään päin.

 

K: Miten musiikki vaikuttaa aivoihin?

 V: Musiikilla on rauhoittava ja virittävä vaikutus ja esimerkiksi tutut rytmit ja tanssiminen ovat hyväksi aivoille. Lapset ovat yleensä luonnostaan rytmillisiä ja musiikin avulla rytmitellen he saattavat oppia uusia asioita helpommin esimerkiksi lorutellen tai liikkuen.

 

K: Miten mobiililaitteet vaikuttavat lasten aivoihin?

Lapset oppivat eniten vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja mobiililaitteilla oppiminen jää valitettavasti hyvin yksipuoleiseksi.  Mobiililaitteissa on toki myös paljon hyviä asioita esimerkiksi oppimiseen liittyvät pelit.

Mielestäni alle 1-vuotiaat eivät tarvitse mitään laitteita ja alle 3-vuotiaita ei saisi jättää yksin laitteiden kanssa valvomatta ja niiden parissa vietetyn ajan tulisi olla hyvin säädeltyä. Vaikka pelit olisivatkin pienille lapsille tarkoitettuja, niissä saattaa olla asioita, jotka pelottavat tai hämmentävät lapsia, vaikka me aikuiset emme sitä huomaa.

Pelit ovat usein liian yksipuolisia ja pelatessa olo on niin sanotusti ylityynnytetty. Oikeassa elämässä asioiden eteen joutuu näkemään enemmän vaivaa kuin peleissä, joissa asiat saavuttaa helpommin.

Jos pelaa tai käyttää muutoin mobiililaitteita liikaa, heikkenee kyky sietää tylsyyttä ja käsitellä omia tunteita. Myös mielikuvitus heikkenee ja ärtyneisyys lisääntyy ja saattaa olla vaikeampi sietää sääntöjä ja vaatimuksia. Laitteiden ääressä vietetty aika on myös pienellä lapsella pois kehityksen kannalta olennaisimmista asioista: vuorovaikutuksesta, leikistä ja liikunnasta.

 

Lisätietoa Uusitalon ja Isomäen kirjassa Aivotaidot, Gummerus kustannus, elokuu 2017 ja verkkosivuilla www.aivotaidot.fi

 

 

 

Yhteistyössä

Pilke päiväkodit oy

Toimisto
Rajatorpantie 8 A
01600 Vantaa

Liity sähköpostilistallemme:

Olemme Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa!

© Copyright 2018 Pilke Päiväkodit