Kirjoittanut Mirka Czéh

12.3.2019

 

 

Sain tutustua Paro-hyljerobottiin yhdessä alle kolmevuotiaiden lasten ja kahden päiväkotini henkilökunnan kanssa ensi kertaa keväällä 2018.

 

Terveysteknologian kurssin projektitehtävän innoittamana aloitin opinnäytetyön tutkimuksen Metropolia ammattikorkeakoulussa. Aiemmin Paroa on käytetty muistisairaiden ja vanhusten hoidossa erityyppisissä hoitokodeissa ja –laitoksissa. Paro on japanilaisten suunnittelema hyljerobotti, jonka tehtävänä on herätellä ihmistä vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen.

 

Minua kiinnosti, soveltuuko Paro-hyljerobotti varhaiskasvatuksen kehittyvään pedagogiseen oppimisympäristöön. Lähdin tutkimaan, miten hyljerobotti soveltuisi alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen ympäristöön ja miten sitä voisi käyttää lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen näkökulmasta.

Kokemuksia Paro-hyljerobotista varhaiskasvatuksen arjessa

Yhteiset touhut Paron kanssa kiinnostivat lapsia alusta asti. Leikki ja yhdessäolo korostuivat näissä hetkissä. Toisin kuin usein pelätään, ei robotti ole tässäkään tapauksessa tullut korvaamaan ihmistä. Pienet lapset tarvitsevat aikuisen läheisyyttä ja vuorovaikutusta oppiakseen itsestään ja toisista. Paro on tuonut näihin hetkiin läheisyyttä, iloa, jännitystä ja empatiaa korkeateknologian lisäksi. Se jättää lapsille positiivisia tunnejälkiä robotin kanssa toimimisesta sekä tuottaa hoivakokemuksia, opettaa empatiaa ja kerää lapsia yhdessä aikuisen kanssa tutkimaan ja leikkimään. Toki, niin kuin kaikessa toiminnassa, toisia lapsia Paro kiinnostaa enemmän.

 

Alusta asti on kuitenkin ollut selvää, että hyljerobotti on yksi pedagogisen, joustavan oppimisympäristön osa, jossa lapsi voi toimia omien mielenkiinnonkohteiden ja tarpeidensa mukaan aikuisen ohjaamana ja kannustamana.

 

Nyt on kulunut tasan vuosi siitä, kun Paro ui ensi kertaa päiväkodille. Nyt meillä Pilke päiväkodeilla on oma hyljerobotti ja nimitalkoot ovat käynnissä sosiaalisessa mediassa.

 

Minkäköhän nimen leikkitoverimme saakaan? Maailman terapeuttisimmaksi robotiksi kahdesti valittu hylje, oppii tunnistamaan nimensä ja toimii vuorovaikutteisesti yhteisissä hetkissä reagoiden ääneen, kosketukseen ja nimeensä. Tiesitkö, että totta on sekin, että hyljerobotti oppii tunnistamaan hoivaajansa äänen? Milloin viimeksi leikit robotin kanssa?